ENG-ITA ämäm-futismatsia odotellessa tuli aikaa kirjoittaa muutama rivi tänne.
Vielä vajaa pari viikkoa sivistyksessä ja sitten lähdetään reissuun. Tenolla olisi tarkoitus tavoittaa taas kokemuksia ja miksei siinä sivussa muutama lohikin. Tällä kertaa reissu venähtää normaalista viikon mittaisesta muutaman päivän pidemmäksi. Ennen kuun vaihteen sunnuntain rauhoitusta ehditään neljä lupaa onkia ja rauhallisen rauhoituspäivän jälkeen vielä toiset neljä. Se on hyvä tuo rauhoituspäivä tuossa välissä, niin ehtii harrastaa jotain oheistoimintaa, kun joelle ei ole oikeasti mitään asiaa. Meillä on nimittäin mökissä näköradio, josta voi katsoa kisoja, jos ei kuskia sunnuntai-illkais Staalon pesän keikalle löydy.
Haavi otetaan mukaan. Juuttisäkki pitää olla myös ja miksei koukkukin. Näiden apuvälineiden mukana olo optimistisimmankin kalastajan mielestä varmistaa sen, jotta kukaan meidän poppoosta ei saa yhtään lohta. Vesitilanteesta ja kalastajien mielentilasta ja visioista (=harhanäky) riippuen lohestamme väliä Kuoppilaskoski – Alaköngäs.
Perhojakin on väsäilty taas kevään aikana uusia lohien jallittamiseksi, viimeksi nämä kolome…
…aivan kuin niitä jo ennestään ei olisi ollut riittävästi. Ja eihän tuossa kuvassa ole edes kaikki…
Tavva-Lainio expedition
Toinen reissukin alkaa olla toteutusta vaille valmis. Heinäkuun lopulla suunnistetaan Kiirunaan, eikä niin vähäisen tavaramäärän kanssa. Kumivene aka Kursk on taas kuvioissa mukana ja kun Tavvan erityiskalastusalueen lupa-arvonnassa kävi tuuri, niin reissu alkaa Tavvaätnon latvoilta. On kyllä mahtavaa, jopa ”jäätävää” päästä katsomaan välillä uusiakin paikkoja. Toivottavasti vesitilanne ei ole ihan kuiva, jottei jouduta Kurskia kantamaan koko joen mittaa. Kiirunasta lennellään tavaroineen kopterilla Tavvan latvoille. Saa nähdä, kuinka paljon tavaraa joudutaan jättämään kopterin kyydistä. Se voi näet närästää maksaa kopterifirmalle esim. 200 SEK ylikuormasta, jos sen aiheuttaa vaikkapa keissi ohrajuomaa. Jokea lasketellaan, luonnollisesti alavirtaan, ja kalastellaan siellä muutama päivä. Sen jälkeen ollaankin jo niin tutuksi käyneellä Lainiojoen reitillä ja jatketaan siitä vielä Jårkkastakan sillalle asti. Matkaa tulee vesillä tehtyä 80-90km riippuen melojien suuntavaistosta ja –vakaudesta.
