Tenojoki 23.6. – 30.6.2013
Sunnuntai 23.6.2013
Tenon reissu lähti tänään käyntiin. Kemistä mereltä juhannuksen vietosta lähdettiin aamulla veneen kyydissä autolle ja sitten traktorilla Leville hakemaan kaveri kyytiin. Ajelimma Köngäs-Pokka-Inari-Utsjoki pikataipaleen ja siinä muuten on vähän hiekkapätkääkin välissä. Varaamamme mökki on hienossa kunnossa. Parin viime vuoden takaiseen reissuun verrattuna remppaa on tehty ja seinältä löytyy +50″ töllötin. Näyttää tuo Espanja vievän tämän matsin. Huomisen suunnitelmissa on välinehuoltoa, uusien ottipaikkojen kartoitusta ja lupien osto. Niin ja lohestamaankin pitää sitten tieten mennä 🙂
Näkymä mökiltä.
Maanantai 24.6.2013
Aamupalan jälkeen lähdin näyttämään Jonille mestoja ja samalla etsittiin uusia ottipaikkoja. Muutama sellainen potentiaalinen löydettiinkin. Ajelimme Utsjoki-Alaköngäs välin ja tarkastettiin mm. Kuninkaan kiven paikka ennen Vetsijokea sekä museotieltä, miltä Bildamo näyttää hiukan normaalia vähemmällä vedellä. Palasimme takaisin Utsjoelle ja vetäistiin ravitseva lounas nunnukan grillillä. Siitä luvat ja desifiointitodistukset ostettuamme palattiin mökille suunnittelemaan alkavan viikon kalastusta.
Ensin suunniteltiin aloitusta Aittikoskelle, sitten se muuttui Norjan puolen Bildamoksi ja lopulta päädyimme eräälle paikalle lähemmäs Utsjokea. Paikalla oli jo pari perhoukkoa, ja heiltä saatiin paikan laskusäännöt. Heti h-hetken jälkeen vastarannalta saivat titin. Titin hyppyjäkin näkyi jokunen ja selkeästi pikku-lohia oli nousulla. Ennen puolta yöltä Joni ja Pasi suorittivat parin titin karkuutukset. Perhon värin selvittyä, että keltaiseen näyttää purevan, vaihdoin ko. värisen KeMu-perhon ja lähdin laskulle. Tittihän otti ja tuli rantaan. Ei ollut iso (54cm), mutta lohi kuitenkin ja itseltä katosi reissulta kaikki saalispaineet. Saa allekirjoittanut nyt keskittyä etsimään vähän isompaa fisua seuraavilla luvilla.
Porukkamme täydentyi lopuillakin etelän hetelmillä, kun pojat hurrauttivat Kokkolasta suoraan pelipaikoille. Varmaa oli jo ajaessaan ollut kahluuhousut jalassa, sen verran intomielellä pojat joelle tulivat.
Tiistai 25.6.2013
Tiistaina pienen aamupalan jälkeen täräytettiin taas joelle ja eiliseen paikkaan. Nyt lohien hypyt olivat vähentyneet, mutta vastarannalta näyttivät taas saavan yhden titin ylös. Veljekset kävivät alhaalla Alakönkäällä ja Jarmo tuli karkuuttaneeksi jalan 4 minuutin väsytyksen loppuhuipentumana ja vetämässä yhden titin kuiville. Kohta poijaat ilmaantuivat samalle koskelle kanssamme, tosin vastarannalle. Ei mennyt pitkään, kun Jaakko alkoi väsyttelemään lohta, joka paljastui rannalle päädyttyään ns. Tenon patotitiksi – lyhyt ja helekutin paksu kala.
Keskiviikko 26.6.2013
Heräsin lähes sovittuun aikaan klo 11:30 ja paistoin aamupalaksi/lounaaksi porukalle edellisen päivän titin fileet ja keitin potut. Evästämisen jälkeen suunnattiin eiliseen paikkaan, mutta Norjan puolelle. Paikalla oli pari muutakin autoa ja päätettiin käydä toisen veljeksen kanssa ensin pikaisesti Bildamossa Norjan puolella tarkistamassa, josko montuissa olisi kalaa. No ei ollut. Veden vähyys näkyi ainakin itselle konkreettisimmin täällä. Vanhat ottipaikat olivat todellakin erinäköisiä kuin tähän aikaan kesästä normaalilla saati tulvavedellä. Parin tunnin pikasessioiden jälkeen siirryttiin takaisin ylemmäksi jokea.
Paikalle jääneillä oli jo ollut yksi karkuutus ja itselle sattui ekalla laskulla titti kiinni. Sehän pysyi rantaan asti koukussa ja näin saalistilasto tuplaantui. Perhona toimi pinkillä perällä, oliivilla rungolla, kuparikierteellä ja keltaisella siivellä varustettu 8-koon koukkuun sidottu pyyntö. Jarmo heitti heti minun perään ja tartutti suunnilleen samassa kohtaan titin. Se kuitenkin karkasi ja tapahtuma löytyy myös videolta, jota ei nyt kuitenkaan tässä julkituoda. Sovittiin, että jatkossa en koita nauhoittaa noita kalojen väsyttelyitä videoille. Siinä on jokin paha karma, kun tällöin kalat karkaa lähes 100%:n varmasti. Myöhemmin illalla Joni sai kiinnityksen innokkaaseen tittiin ja sekin tuli haavissa rantaan asti. Oli hyvä alkaa lopetella lohestus siltä osaa siihen.
Torstai 27.6.2013
Kalastuspäivä alkoi 13:30 heräämiseen ja päivän suunnitteluun. Päätettiin tehdä kalakeitto. Meillähän oli useamman titin fileroinnista jääneet ruodot, päät yms. roippeet tietenkin tallessa. Ja toisen veljeksen titin fileet ja osa omistani jouti keittoaineksiin myös. Sitä ennen piti hakea Uulan ´säästöstä´ vähän ruoka-aineita ja uusia lupia. Jarmo toimi pääkokkina muiden avustaessa, siis Joni ja Jaakko sitoivat lähinnä uusia perhoja ja minä koitin apukokkina toimia.
Gourmeeta lähentelevän lounaselämyksen jälkeen suunnistimme tuttuun paikkaan kalalle. Itsellä oli sen verran rivakka siirtymä autolta joelle, että pääsin ensimmäisenä laskemaan poolin. Sieltä lopusta sitten yllättäen iski kala kiinni ja titinhän sieltä sain kiville vetää. Nätisti tuli ylös, vaikka kalalla oli sitten kyllä kova yritys kuivalta maalta takaisin jokeen. Sain sen kiinni ja tämä pikku-lohi päätyi juuttisäkkiin. Ottiperhona oli tuo samainen, jolla edellinenkin kala tuli. Jossain vaiheessa sitä näemmä pääsee jo hiukan eroon tuosta hingusta päästä kalan kanssa kuvaan eli tällä kertaa kalasta eikä kalastajasta otettu yhtään fotoa muistoksi.
Jarmo ja Jaakko päättivät vaihtaa maisemaa ja lähteä katsomaan Sirman tilannetta. Päätettiin Jonin kanssa lopetella aikanaan ja palattiin mökille. Saunottiin ja juotiin muutama kylmä ja graavattiin hiukan lohta aamua varten ennen pehkuihin menoa. Heräsin siihen, kun Jaakko solkotti jotain ´onko mittaa tai vaakaa tjsp.´. No sehän kaivettiin ja Jaakko kantoi kalan autosta keittiöön. Perattuna 4.3kg lohijalka painoi eli vajaa ´vitosen´ kala sisuskaluineen oli ollut. Ja 8-luokan kepukan kanssa oli lohijalan väsyttelykin tuntunut kuulemma ihan urheilulta.
Perjantai 28.6.2013
Herättiin Jonin kanssa aikaisten klo 9:30 maissa ja pikaisen aamupalan jälkeen suunnattiin joelle ja samaan paikkaan taas. Hiljaista näytti olevan – seuraavan 12h aikana nähtiin kaksi hyppyä, Joni koki karvaaseen karkuutukseen päättyneen 10 sekunnin hurman kalan kanssa ja minä sain tyytyä yhteen kunnon tärppiin. Venemiehet eivät saaneet kohdaltamme tärpin tärppiä. Palattiin mökille syömään ja saunomaan, jotta jaksetaan heittää vielä viimeisen luvan päiväaika ennen kotiin lähtöä. Käväistiin mennessä mutka Kuoppilaskoskella katsomassa, että miltä paikka näyttää. Hyvältähän se näytti ja heti kolme titin hyppyä toivotti tervetulleeksi. Laskulla ollut perhostaja sanoi, että hyppyjä näkyy paljon, mutta mihinkään ne ei tunnu ottavan.
Lauantai 29.6.2013
Ehdittiin siinä vuorokauden vaihduttua lauantain puolelle pari tuntia elpata eli ottaa moukkua ja katsoa tv:tä, kun luuri alkoi soimaan. Veljesten mukaan lohta menee nyt ylös niin paljon, ettei perhot sekaan mahdu. Vähän aikaan mietittyämme ja saunottuamme päätimme palata joelle aamuyöllä ja Sirmaan vei tie. Tosihan tuo oli, että pintakäyntejä näkyi todella paljon, mutta nuo herneen kokoisilla aivoilla varustetut eliöt osasivat kyllä perhomme väistää. Pikainen tilanneanalyysi (eli paniikki kalamiehen mielessä) kertoi, että nousun pääjoukko oli mennyt Sirmasta ohi, joten ajelimme vielä ylävirtaan jokea yrittämään, josko parven tavoittaisi. Ei onnistunut. Viimeistään 15m/sek ylävirrasta puhaltava tuuli hyydytti meidän 17 tuntiseksi venähtäneen kalastusvuorokauden yrityksen jallittaa vielä yksi lohi. Todettiin tappiot ja palattiin mökille nukkumaan muutama tunti ennen kotimatkaa.