Tenojoella 2008 - TI 24.6.
...oltiinpahan uitun reippaina heräämään klo 06:00am reppuja pakkaamaan ja Siirin särkkää valloittamaan. Joki ja Suomen nuorahan oli täynnä vettä. Virtaama oli kovempi kuin Iijoessa tai missään ikinä (Tornionjokea ei lasketa). Meillä oli vene vuokrattuna eräältä paikallistuneelta oululaiselta. Silakka otti rennosti ja lähti poikittain soutamaan kohti Siiriä. Jos vähän matkaa olisi vielä poikittain menty, olisi Norjan rajalta Tana Brun kohdilta varman päästy rantaan. Kun Skiibbagurran festivaalit eivät olleet vielä alkaneet, kokka vain kiltisti virtaa kohti ja viistosti kohti särkkää ja perille päästiin. Haetiin, tai siis minä olin jo särkällä kannustusjoukoissa, muut rannalta särkkälle.
Aloitettiin kalastamaan Siirin monttua. Vettä oli kuulemma paljon. Kahlaaminen oli ihan persiistä. Jos tällaisella pitkän huiskealla persjalkasella vesi nousi yli polven, alko tutisuttaan. Muutama lasku laskettiin ja sitten Kota-montun ringissä saivat muutaman tapahtuma ja titin. Päätettiin Silakan kanssa siirtyä Suomen nuoraa heittämään. Pari meistä oli jo aikaisemmin kahlannut 200-300 metriä Siiriltä ylävirtaan ja koittivat tavoittaa Suomen rantaa. Ehdin laskea alempana 50m, kun se meidän porukassa Tenon kokenein saamamies nappasi hyvän kokoisen titin yläpuoleltani. Kävin toteamassa tilanteen ja perhon. Kultakoukku eli Salar tuplana ja sitten sitä samaa runkoa ja siipeä kuin männävuonna. Eli viime vuoden ottiperho perukkeen jatkeeksi minullekin. Laskun lopussa, kun Suomen puoleisessa virrassa tulee viimenen niska, ennen kuin Siirin särrkä loppuu, tärähti. Tittihän se oli. Meinasin väsytellä sen henkitoreisiin, jotta olisi helppo nostaa ylös. Ei antaneet, Kota-montulta oli jo joku lähtenhyt haavin kanssa tulemaan ja Silakka juoksi ylävirran puolelta kaveriksi: "no, veä rannalle se". Vedettiin sitten titti rannalle eikä turhaan väsytelty. Isompi oli kuin viime vuona saatu ja olo kuin omenalla. Ei ollut enää paineita, kun ei tullut tänäkään vuonna MP. Sai ruveta miettimään sen isomman jahtaamista, ehkä jalan.
Tunteja kalasteltiin. Pojilla oli ylempänä muutaman kerran siima kireällä, muttei ylös asti pysyneet. Silakalla ei kiinnostanut, jutteli vain sen Hubertin kanssa. Kello alkoi olla 5:00pm ja Silakalla iski inspis - heitetään. Minä lähdin alempaa ja hän ylempää. Ehdin laskea vähän aikaa ja kurkkasin, josko äijä laskee niskaan (hah haa haa). Ei laskenut enää, haavissaan kantoivat Silakan tittiä. On se heleppoa, istua nyt tuntitolkulla ja sitten kerran käydä heittämässä (oliskohan viirukiven monttu) ja sieltä sitten otti pöhölö titti. No niin, meillä oli 3 tittiä. Ei hassummin. Sitten arvottiin samat soutajat airomaan meidät takaisin Suomen puolelle.
Illalla käväistiin oikein saunassa ja tehtiin osasta lohnaa kalakeittoa, osan fileroi ammattitaidottomuudellaan allekirjoittanut ja osasta tehtiin filé-paistit seuraavalle ruoalle. Joku valopää keksi, jotta mennään arvontaan. Kaikki muut sai luvan paitsi minä. Ei haitannut, trubaduuribassotorven soittajaa ei kiinnostanut särkille lähteä, joten suunnittelimme seuraavalle päivälle muita attackeja.